Iäkäs mies oli kaatunut ja naaman osuminen portaisiin oli hajottanut vanhan hammassillan. Hammassilta tukeituu omien hampaiden juurin ja täsäs tapauksessa vanhat juuret olivat hajonneet ja kärsineet liikaa, jotta uusi silta olisi voinut rakentaa.
Tarkemmassa 3d röntgenkuvauksessa totesimme myös viereisten hampaiden isoista tulehduksista, jotka päädyttiin poistamaan yleiterveyden vuoksi. Potilas ei halunnut irroitettavaa rakennetta, joten päädyimme suunnittelemaan implanttisillan.
Perinteisesti implantit etualueelle kyseisenlaisessa tilanteessa vaativat ensin hampaiden poiston, luun ja ikenen lisäyksen sekä useita kirurgisia toimenpiteitä ja hieman yli vuoden prosessin.
Meillä kyseisenlainen tilanne tehdään uudenlaisella Partial extraction therapy menetelmällä, jossa pieni osa omaa hammasta jätetään luun ja ikenen alle, jolla varmistetaan ettei luu sekä ien katoa mihinkään. Tämä on aino keino säilyttää oma kudos, joka muuten menisi täysin kasaan ja jouduttaisiin rakentamaan uudelleen epävarmoilla menetelmillä. Tämä vaatii ohjattua implantin asentamista ja erittäin taitavaa mikrokirurgiaa jota muualla Suomessa ei vielä tehdä.
Tämän menetelmän etuina on nopeampi paraneminen ja kirurgisten toimenpiteiden sijoittuminen yhteen ainoaan tapahtumaan eikä kuten perinteisessä (neljä erillistä kirurgista operaatiota: poisto, luusiirre, impantin asentaminen ja iensiirre).
5kk odotusajan jälkeen alueesta otettiin digitaaliset jäljennökset ja rakennettiin yksilölliset jatkeet sekä kokokeraaminen silta
Ennen ja jälkeen kuvat:
Tällä tavalla iäkäs mies sai suhteellisen pienellä operaatiolla uudet kiinteät hampaat.
Potilaan vasemmalta yläsivustalta puuttui kolme hammasta. Hoitona päädyttiin korvaamaan puutosalue kahdella implantilla ja niiden varaan rakennetulla täyskeraamisella sillalla. Implanttisilta on työnä haastava ja jäljennösaineiden virheet on pyrittävä nostamaan implanttitasolta ylöspäin jotta saavutetaan pasiivinen istuvuus implantin ja jatkeen väliin (titaani-titaani liitos).
Tarkimmatkin tarkkuusjäljennökset ja niistä tehtävät kipsimallit sisältävät millin sadasosien virheitä. Virhettä on myös täysin digitaalisesti tehdyissä töissä samaa luokkaa tai vähemmän kuin perinteisellä menetelmällä. Tavallinen hammas on kiinni leukaluussa joustavilla säikeillä jolloin tavanomaisen hammaskantoisen sillan pienet virheet korjaantuvat hampaiden liikkeellä. Implantti on leukaluussa suoraan kiinni jolloin mahdollinen liike on lähes olematonta. Tämä asettaa implanttisilloille erityisiä vaatimuksia tarkkuudesta ja työvaiheista.
Hampaan 24 kohdalle oli saatu 4,0mm ja hampaan 26 kohdalle 4,5mm astran implantit:
Implanteista ja hampaistosta otettiin vain yksi jäljennös implanttitasolta:
Purenta varmistettiin vastaamaan potilaan todellista purentaa:
Digitaalisesti tehtyihin implanttitöihin otetaan aina täysi ienprofiili mukaan jolloin päälirakenteen pystyy suunnitella ienprofiili huomioon ottaen. Tavanomainen implanttijäljennös tehdään usein vain ikenen pinnallinen osuus kuvaten jolloin ienpaine voi kasvaa liian suureksi.
Silta suunniteltiin aluksi implanttitasolta asti potilaan purentaan. Kaarta jouduttiin hieman levittämään nelosen kohdalta implantin sijainnin ja pinnallisen asemoinnin johdosta.
Puhdistusaukot ja ikenen alainen osuus suunniteltuna:
Sillan suunnittelun jälkeen ohjelmallisesti tiedostojaettiin eri osiin, kahteen eri jatkeeseen ja päälle sementoitavaan siltaan. Jatkeiden muoto haettiin tilanteeseen optimaaliseksi ja sauma tuotiin hyvin puhdistettavalle alueelle:
Koneelta jyrsittiin kaksi erillistä jatketta ja päälle sementoitava silta:
Täysin digitaalisesti suunnitellut osat sovitettiin pöydällä toisiinsa ja titaaniosa sementoitiin jatkeisiin:
Potilas kutsuttiin toiselle käynnille jolloin jatkeet ruuvattiin kiinni:
Samalla käynnillä lopullinen silta sementoitiin kiinni jatkeidein päälle:
Lopullinen röntgenkuva näyttää erittäin hyvän istuvuuden jatkeille ja sementoitavalle sillalle:
